Oletko koskaan istunut neuvotteluhuoneessa kello 14.15 tiistai-iltapäivänä, kun ilmastointi hurisee kuolleella taajuudella ja happi tuntuu loppuneen huoneesta jo tunti sitten? Katselet PowerPoint-kalvoa numero 47 ja mietit, miksi parhaat ideat tulevat aina suihkussa tai koiralenkillä, mutta eivät koskaan täällä.
Se ei ole sattumaa.
Me olemme tottuneet ajattelemaan, että työ tapahtuu neljän seinän sisällä ja tehokkuus vaatii loisteputkivalaistusta. Mutta kokemuksemme Kiviniemen Tilalla on osoittanut jotain aivan muuta. Kun vaihdat neukkarin pölyisen kokolattiamaton havunneulasiin ja projektorin hurinan lintujen lauluun, tapahtuu kummallinen ilmiö: ihmiset alkavat oikeasti puhua toisilleen.
Tämä ei ole mitään haihattelua tai ”puiden halailua” – tai no, saa niitä puitakin halailla, jos siltä tuntuu – vaan puhdasta biologiaa ja kokemuksen kautta opittua käytäntöä. Käydäänpä läpi, miksi teidänkin tiiminne pitäisi pakata kumisaappaat läppärilaukun viereen.
Miksi aivot jumittavat toimistolla?
Ihminen on viettänyt 99,9 % historiastaan ulkona. Toimisto, jossa istumme staattisessa asennossa tuijottamassa valoa hehkuvaa ruutua, on evoluution näkökulmasta aivan uusi ja rehellisesti sanottuna aika epäluonnollinen keksintö. Kun viemme tiimin metsän reunaan tai järven rannalle, emme mene ”pois” jostakin. Me palaamme ympäristöön, jossa aivomme on koodattu toimimaan parhaiten.
Olen nähnyt tämän kerta toisensa jälkeen. Jäyhä talousjohtaja, joka toimistolla kommunikoi lähinnä sähköpostin tai murahtelun välityksellä, alkaa nuotiopaikalla kertoa tarinoita ja visioida yrityksen tulevaisuutta. Miksi? Koska stressihormoni kortisolin tasot laskevat luonnossa mitatusti jo 20 minuutissa. Hartiat putoavat korvista alas.
Toimiston häly, jatkuvat keskeytykset ja keinotekoinen valo pitävät yllä jatkuvaa, matala-asteista ”taistele tai pakene” -tilaa. Sitä ei edes huomaa, ennen kuin se loppuu. Täällä Kiviniemen maisemissa hiljaisuus ei ole kiusallista. Se on tilaa ajattelulle.
Hierarkia katoaa kumisaappaissa
Yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä luontokokouksissa on tittelien kariseminen. Neukkarissa on aina se tietty asetelma: kuka istuu pöydän päässä, kuka hallitsee kaukosäädintä, kuka uskaltaa avata suunsa.
Metsässä tai kodassa tilanne nollautuu:
- Kun kaikilla on päällä villapaidat ja ulkoiluhousut, toimitusjohtajaa on vaikea erottaa harjoittelijasta pelkän ulkokuoren perusteella. Tämä madaltaa kynnystä heittää villejäkin ideoita ilmoille.
- Nuotiopiirissä ei ole ”pöydän päätä”. Kaikki istuvat kehässä, samalla tasolla. Tämä ikivanha muoto on edelleen paras tapa saada ihmiset tuntemaan kuuluvuutta. Olen huomannut, että introverttimmatkin tyypit, jotka toimistolla jäävät jyrän alle, saavat nuotion äärellä puheenvuoron luonnostaan.
- Yhteinen tekeminen rikkoo jäätä tehokkaammin kuin mikään pakotettu ”tutustumisleikki”. Kun yritätte yhdessä saada nokipannukahvit kiehumaan tai pystytätte laavua, yhteistyö tapahtuu orgaanisesti. Siinä ei tarvita konsulttia kertomaan, miten tiimityö toimii – se vain tapahtuu, koska on pakko.
- Virheiden pelko vähenee. Luonnossa asiat eivät mene aina suunnitelmien mukaan. Joskus alkaa sataa, joskus tuli ei syty heti. Tämä epätäydellisyys on armollista. Se opettaa, että asioista selvitään soveltamalla, mikä on aika hyvä oppi myös likemaailmaan.
Faktat pöytään: Mitä meidän fasiliteetit mahdollistavat?
Monet pelkäävät, että ”luontokokous” tarkoittaa sitä, että istutaan märällä sammaleella ja syödään kylmää evästä samalla kun hyttyset syövät meitä. Kiviniemen Tilalla homma ei toimi niin. Haluamme yhdistää erämökkitunnelman ja toimivan kokoustekniikan – tai ainakin ne puitteet, joissa homma luistaa.
Meillä on tilat, joissa sade ei haittaa. Päärakennuksen ja erilaisten katettujen tilojen ansiosta voitte pitää sen strategiapalverin kuivissa olosuhteissa, mutta silti luonnon keskellä. Ja ruoka – se on meille kunnia-asia. Catering-palvelumme ei tarkoita hikisiä muovikääreleipiä.
Kuvittele tämä: aamupäivällä intensiivinen workshop, jonka jälkeen tarjolla on vaikkapa lohikeittoa tai riistakäristystä, joka on valmistettu paikan päällä. Ruoka maistuu ulkoilmassa aina paremmalta, se on joku fysiikan laki. Ja ne nokipannukahvit jälkiruoaksi… siinä aromissa on jotain, mitä yksikään kapselikahvikone ei pysty jäljittelemään.
Sauna diplomaattisena aseena
Suomessa ei voi puhua kokouksesta mainitsematta saunaa. Kiviniemen Tilan saunatilat eivät ole vain peseytymistä varten. Moni teistä tietää termin ”jälkilöylyt”. Se on se maaginen hetki, kun virallinen osuus on ohi, kravatit on (kuvainnollisesti) löysätty, ja istutaan vilvoittelemassa järvimaisemaa katsellen.
Olen ollut todistamassa tilanteita, joissa kuukausia jumissa ollut neuvottelu on ratkennut saunan terassilla viidessä minuutissa. Kun ihmiset ovat rentoutuneita ja fyysisesti ”riisuttuja” rooleistaan, puolustusmekanismit laskevat. Siinä syntyy luottamus. Ja luottamus on se valuutta, jolla bisnestä oikeasti tehdään.
Käytännön vinkit onnistuneeseen metsäkokoukseen
Okei, innostuitteko? Hienoa. Mutta jotta reissu ei muutu selviytymiskamppailuksi, tässä muutama vinkki, jotka olemme oppineet kantapään kautta järjestäessämme satoja tapahtumia ryhmille.
1. Pukeutumiskoodi: ”Rento ja säänkestävä”
Kieltäkää puvut. Kieltäkää korkokengät. Ihan oikeasti. Mikään ei tapa luovuutta nopeammin kuin se, että osallistuja palelee tai pelkää likaavansa kalliit vaatteensa. Ohjeistakaa tiimi pukeutumaan kerroksiin. Villasukat ovat parempi varuste kuin solmio. Kun ihmisellä on fyysisesti mukava olla, hän jaksaa ajatella.
2. Aikatauluttakaa väljyyttä
Toimistolla olemme tottuneet 15 minuutin slotteihin. Luonnossa kello kulkee eri tahtia. Älkää yrittäköet ahtaa agendaa täyteen. Jättäkää tilaa siirtymille, maiseman ihailulle ja sille, että kahvitauko saattaa venyä hyvän keskustelun takia. Usein ne tauot ovat päivän hedelmällisintä antia.
3. ”Walk and Talk” -menetelmä
Jos teillä on jokin vaikea ongelma ratkaistavana, älkää istuko alas. Jakautukaa pareihin ja lähtekää kävelemään metsäpolulle 20 minuutiksi. Tutkimukset – ja oma kokemuksemme – osoittavat, että kävely aktivoi ajattelua. Kun katse on horisontissa eikä vastapuolen silmissä, vaikeistakin asioista puhuminen on helpompaa. Kiviniemen maastot sopivat tähän täydellisesti.
4. Teknologia-detox (edes hetkeksi)
Tämä voi kuulostaa pelottavalta, mutta kokeilkaa: puhelimet ”parkkiin” pariksi tunniksi. Meillä on tähän hyvät fasiliteetit (eli kori, johon luurit kerätään). Aluksi jengi on hermostunutta ja hapuilee taskujaan, mutta noin vartin päästä helpotus iskee. Kukaan ei ole tavoitettavissa, joten kukaan ei odota vastausta juuri nyt. Keskittyminen paranee 100 %.
Mitä Kiviniemen Tila tarjoaa ryhmille?
Me emme ole hotelli, emmekä halua ollakaan. Me olemme elämys. Tarjoamme majoitusta, joka tuo teidät lähelle luontoa, mutta mukavuuksilla. Vuokravälineillämme pääsette vesille tai maastoon ilman, että jokaisen tarvitsee omistaa omaa kajakkia tai sup-lautaa.
Ohjelmapalvelut voidaan räätälöidä täysin tarpeidenne mukaan. Kaipaatteko ohjattua toimintaa tiimihengen nostatukseen? Onnistuu. Haluatteko vain rauhan kokoustaa ja jonkun, joka hoitaa ruokailut ja saunan lämmityksen? Se onnistuu myös. Meidän tehtävämme on luoda puitteet, joissa teidän ei tarvitse murehtia logistiikasta, vaan voitte keskittyä olennaiseen – oli se sitten uuden strategian luominen tai ihan vain porukan ryhmäyttäminen rankan vuoden jälkeen.
Lopuksi: Uskalla kokeilla
Tiedän, että kynnyksenä on usein vaiva. On helpompi varata se sama neukkari ja tilata samat sämpylät kuin aina ennenkin. Mutta rehellisesti sanottuna: muistaako kukaan sitä viime tiistain kokousta toimistolla? Ei.
Mutta he muistavat sen kerran, kun istuitte iltanuotiolla Kiviniemessä, järvi oli tyyni ja joku keksi ratkaisun siihen ongelmaan, joka oli vaivannut tiimiä puoli vuotta. Ympäristönvaihdos on investointi, joka maksaa itsensä takaisin energiana, ideoina ja sitoutumisena.
Luonto on paras fasilitaattori. Me Kiviniemen Tilalla olemme täällä vain varmistamassa, että kahvi on kuumaa ja sauna lämmin.
Ota yhteyttä ja suunnitellaan teidän porukalle päivä (tai kaksi), jolloin työt eivät tunnu työltä.