Talvi on monelle ”se aika vuodesta, kun ollaan sisällä”. Kiviniemen Tilalla ajatus on aika lailla päinvastainen. Kun pakkanen paukkuu nurkissa ja Konnevesi (tai se meidän lähivesi, tiedättehän) vetää paksun jääpeitteen niskaansa, tämä paikka herää eloon tavalla, jota kesäturistit eivät aina tajua. Ei tässä ole kyse mistään ”talven taikamaasta” tai muista mainoslauseista, vaan rehellisestä suomalaisesta ulkoilmasta, verenkierron herättelystä ja siitä tunteesta, kun poskia nipistelee kunnolla.
Kiviniemen Tila on siitä erikoinen paikka, että me ollaan tavallaan keskellä ei-mitään, mutta silti kaiken ytimessä. Täällä ei tarvitse kuunnella liikenteen melua. Ainoa meteli tulee siitä, kun lumi narskuu kengän alla tai kun joku kiljaisee hypätessään avantoon saunan lauteilta.
Tässä sivulla käydään läpi, mitä täällä oikeasti voi talvella tehdä. Ja puhun nyt kokemuksesta, enkä mistään esitteestä.
Hiihto – Kun ladut ovat muutakin kuin viivoja kartalla
Hiihto on suomalaisilla veressä, tai ainakin sen pitäisi olla. Meille hiihto ei ole vain suorittamista, vaikka kyllähän täällä sykkeen saa tappiin, jos haluaa. Täällä maasto on vaihtelevaa. On tasaista järven jäätä, jossa voi lykkiä menemään vapaalla tyylillä niin kovaa kuin sielu sietää, ja sitten on metsäpätkiä, joissa saa olla tarkkana.
Jos olet tottunut kaupunkien ruuhkalatuihin, tulet yllättymään. Täällä harvoin tarvitsee huudella ”latua!” kymmenen minuutin välein. Saat mennä omassa rauhassa.
Hiihtopäivän onnistuminen on kiinni parista asiasta, jotka olen kantapään kautta oppinut:
- Sääolosuhteet muuttuvat täällä rannan tuntumassa nopeasti. Vaikka mittari näyttäisi -5 astetta, järveltä puhaltava tuuli tekee siitä purevamman. Älä siis lähde pelkässä trikoossa liikenteeseen, ellei vauhti ole oikeasti kova.
- Jäällä hiihtäminen on meditatiivista, mutta muista aurinkolasit maaliskuussa. Hanki heijastaa valoa niin kirkkaasti, että ilman laseja olet illalla kuin hitsauspillin tuijottanut.
- Voitelu on taidelaji. Jos keli on nollan tuntumassa, pidon saaminen on tuskaa. Hiihtolenkki voi muuttua kävelyksi hyvin äkkiä.
Meidän kauttamme et välttämättä saa olympiatason suksihuoltoa, mutta neuvoja annetaan ja reitit pidetään kunnossa. Ja kun päivä on pulkassa, mikään – siis ei mikään – voita sitä fiilistä, kun saa vetää villasukat jalkaan mökin lämmössä.
Lumikengät: Mene sinne, minne suksilla ei pääse
Joskus kuulee sanottavan, että lumikengät ovat laiskojen hiihtäjien välineet. Väite on täyttä puppua. Lumikenkäily on itse asiassa yksi parhaista tavoista tutkia Kiviniemen ympäristöä, koska se vapauttaa sinut laduilta. Ladulla olet junanraiteilla; lumikengillä olet vapaa.
Metsä on täällä talvella aivan hiljainen. Kun painelet lumikengillä puuterilumeen, et kuule muuta kuin oman hengityksesi. Se on parasta päännollausta, mitä tiedän.
Kenelle tämä sopii?
Rehellisesti sanottuna: ihan kaikille, jotka osaavat kävellä. Lumikenkäily ei vaadi tekniikkaa samalla tavalla kuin hiihto. Ei haittaa, jos et osaa luisteluhiihtoa tai perinteisen potkua. Sen kun laitat siteet kiinni ja lähdet tarpomaan.
Jos majoitut meillä ja kaipaat välineitä, meiltä löytyy vuokrapelit. Nykyaikaiset lumikengät ovat onneksi kevyitä, eivätkä sellaisia vanhanajan tennismailoja, joilla kävely muistutti ankkaa.
Vinkki reitille: Älä jää pelkästään tasaiselle. Suuntaa vähän rinteeseen tai metsän siimekseen. Siellä näkee usein jäniksen jälkiä, ja joskus, jos onni on myötä, saatat nähdä merkkejä kookkaammistakin metsän asukeista. Mutta muista, että syvässä umpihangessa eteneminen on oikeasti raskasta liikuntaa. Ota termariin kuumaa mehua – se maistuu taivaalliselta, kun istahdat kaatuneen puunrungon päälle huilaamaan.
Avantouinti ja Rantasauna – Kuumasta kylmään ja takaisin
Tämä on se osuus, joka jakaa ihmiset kahtia. Toiset pitävät meitä hulluina, toiset ymmärtävät, mistä on kyse. Kiviniemen Tila ilman saunaa ja avantoa olisi kuin talvi ilman lunta – aika ankea esitys.
Meidän rantasauna lämpiää illalla, ja se on monelle päivän kohokohta. Mutta pelkkä löylyttely on vain puoli ruokaa. Avanto on se, joka tekee kokemuksesta täydellisen.
Miksi ihmeessä kukaan menee vapaaehtoisesti hyiseen veteen?
Se on puhtaasti kemiaa. Kun kroppa osuu jäiseen veteen, se menee shokkitilaan (hyvällä tavalla). Verisuonet supistuvat, sydän hakkaa. Mutta kun nouset sieltä ylös ja kietoudut pyyhkeeseen tai menet takaisin lauteille, vereen ryöpsähtää sellainen määrä endorfiineja ja ”hyvän olon hormoneja”, että mikään muu laillinen aine ei pääse lähelle.
Jos olet ensikertalainen, tässä on pari juttua, jotta et riko itseäsi:
- Älä juokse laiturilla. Se jäätyy, vaikka kuinka hiekoitettaisiin. Liukastuminen on yleisin tapaturma, ei hypotermia.
- Käytä tossuja tai villasukkia. Jään kylmyys tuntuu pahimmalta jalkapohjissa ja varpaissa. Neopreenitossut ovat luksusta, mutta villasukat ajavat asian.
- Älä jää sinne veteen asumaan. Kastautuminen riittää. Kun keho tottuu, voit olla pidempään, mutta alussa sekunti on ihan tarpeeksi.
- Muista pipo. Vanha kansa sanoo, että lämpö karkaa pään kautta, ja avannossa se pitää paikkansa. Pipo päässä vedessä näyttää ehkä hölmöltä, mutta pitää sinut lämpimänä.
Saunan jälkeen olo on raukea. Siinä vaiheessa on mukava siirtyä syömään jotain tukevaa. Talviurheilu, oli se sitten hiihtoa tai saunomista, kuluttaa energiaa enemmän kuin luuletkaan.
Retkiluistelu? Ehkä, jos luonto sallii
Pakko mainita vielä retkiluistelu, vaikka se onkin meillä herran hallussa – tai siis sään. Jos alkutalvesta tulee kovat pakkaset ennen paksua lumisadetta, järven jää on kuin peili. Silloin retkiluistimet ovat ehdoton ykkösvalinta. Se vauhdin hurma, kun terä leikkaa mustaa jäätä, on uskomaton.
Mutta tässä pitää olla rehellinen: näitä päiviä ei ole joka talvi. Usein lumi peittää jään nopeasti. Jos kuitenkin satut paikalle oikeaan aikaan, se on kokemus, jota et unohda. Kysy meiltä jäätilanteesta etukäteen, niin ei tule pettymyksiä.
Yhteenveto: Varusteet kuntoon ja menoksi
Ei talvea kannata pelätä. Kiviniemen Tilalla me on nähty kaikenlaista säätä ja kaikenlaisia liikkujia. Tärkeintä on asenne ja pukeutuminen. Kerrospukeutuminen on sana, jota ei voi toistaa liikaa. Merinovillaa alle, fleeceä väliin ja jotain tuulenpitävää päälle.
Olipa suunnitelmissasi sitten hikinen hiihtolenkki, rauhallinen lumikenkäily metsässä tai itsensä voittaminen avannossa, meiltä löytyy puitteet. Ja jos kaikki tämä kuulostaa liian urheilulliselta, aina voi istua mökin ikkunassa kaakaokuppi kädessä ja katsella, kun muut rehkimät.
Tervetuloa nauttimaan talvesta – se on lyhyt, mutta hemmetin hieno aika vuodesta.